Et ole kirjautunut sisään.
Tuntuuko joskus siltä, että kuuntelemasi kappale on sinä? Että samaistut perinpohjin ääniaaltoihin, jotka hyökyvät aivojesi lävitse? Tai keksitkö itsellesi huumorimielessä teemakappaleita, jotka voisivat soida vaikka silloin, kun hyvisten porukka käy RPG:ssä sinua vastaan, tai oman elämäsi elokuvassa sinun teemanasi? Tämä on keskustelu näille teemakappaleille, minua kiinnostaa se millaisia kappaleita valitsisitte itsellenne, ja mistä syystä. Ei siis pelkkiä listauksia, perustelut ovat tämän aiheen liha. Jos mahdollista, kappale tai näyte siitä auttaa hahmottamaan. Ja kerta Santorassa ollaan, valintojen olisi tarkoitus olla soundtrackeilta.
Itselleni valitsisin mieluusti ainakin uuden Sound Team JDK:n The Last Battle - The Demon King Vesparin Zwei!!n soundtrackilta. Uhmakkaan optimismin taustalla häilyy alakuloinen lopullisuuden tuntu. Vaikka kappale onkin iloinen, sen tunnelma viestii väistämättömästä kuolemasta, joka on kuitenkin jo ohitettu. Huima kamppailu, jossa koko elämä saa merkityksensä mutta joka myös tekee sen tyhjäksi, sillä kaikki on annettu, ja urhea sankari taistelee kuolemaa vastaan kuoleman toiselta puolelta. Haha, tämä kappale on tosiaan minä. Vaikka ei olisi masentunut, sen luoma tunnelma on välttämättä alakuloinen.
Editoin lisää kun lisää kappaleita tulee mieleen. Teidän vuoronne!
Kirjautunut ulos
ehdottomasti minkä tahansa Final Fantasyn Chocobo n_n ne on mun teemoja n_n olen chocobo <3
...siis oikeastihan ne kappaleet vain ovat niin pirteitä ja pomppivia (älkää kysykö) että juuri silloin kun olen ns. normaaliolotilassa voisin kuvitella semmosen Chocobo-musan soimaan taustalle. ehkä tänhetkisin lemppari on FFIV:n chocobotunnari. ei sitä vain pysty selittämään sen enempää. kuunnelkaa chocoboa ja katsokaa minua niin ymmärrätte. n_n
Kirjautunut ulos
Hähää... min nään itseni kaikissa vähän surullisemmissa ja haikeemmissa kappaleissa. Mutta eniten minä olen joku Silent Hillin theme. Voi että se sitten on <3 muutenkin koko kappaleessa on suuri tunnelataus joka lisää sitä että se olen mie. Osa syynä voi olla se, että tunnen välillä ahdistuneisuutta paikkakuntani takia jonka melkein kun koen omaksi Silent Hillikseni. Jotenkin vaan tunnen taistelevani koko ajan sitä vastaan päätymättä minnekkään. Siksi hyvin usein kun olen palaamassa jostain kotiini cd-soittimessani pyörii Silent Hill theme. Muutenkin pidän tuosta kappaleesta vaan liikaa. Jos en kerran päivässä kuule sitä saan vieroitusoireita.
Kirjautunut ulos
Wandering Ghosts, Castlevania Symphony Of The Night.
Siitä pääsee kunnon latinofiilikseen. Tuntuu kuin olisi pelimaailman sisällä, positiivisessa, antiotakumaisessa mielessä. Mitä se sitten tarkoittaneekaan.
EDIT: Oikeastaan tulee mileen todella monia. Jrkyttävin ja mieleenpainuvin on ehdottomasti FF6:n loppupahisbiisit, Kefkan rauhallisemman osuuden aikana tulee niin taivaallinen fiilis, hetkellinen tunne ennen päälle kynnet edellä hyökkäävää teknojumputusta. Järkyttävän tunteikasta. Ehkäpä ultimate-tunnarini, kun olen esim. saamassa turpiini mättöpeleissä.
Kirjautunut ulos
Itselleni kyseinen kappale voisi olla Reiterated Inspiration ("On the Banks of a Dream" - Chrono Cross). Aina kun kuuntelen sitä, saa se ihokarvani pystyyn ja muistot rupeavat virtaamaan varhaisemmilta vuosiltani.
Kirjautunut ulos
Kyllä varmaan FFIX:n "Burmecian Kingdom" kipale on tällä hetkellä itseni peilikuva. Siinä on surullisuutta, toivoa, mysteeriä ja itsessään uskomattoman hieno kappale.
Kirjautunut ulos