etsi Play-Asiasta

Hako no Niwa

luettelonumero SBPS-0006
julkaistu 23.09.2004
säveltäjä(t) Yasunori Mitsuda
sovittaja(t) Yasunori Mitsuda

lisää tietoa Zennopediassa

21.05.2005 - Henri Kukanaho

ARVIO

Yasunori Mitsudan hitaasti omia uomiaan kehittyvää uraa on ollut mukava seurata. Nykyään hänellä on niin paljon pieniä projekteja meneillään, etten taida olla edes perillä kaikista niistä. Hako no Niwa, suomeksi käännettynä esimerkiksi "puutarha laatikossa" tai vastaavaa, ilmestyi 2004, ja se sai melko kaksijakoisen vastaanoton. Toisaalla se lytättiin mitättömäksi välityöksi, kun taas joidenkin mielestä Mitsuda näytti levyllä edelleen uusia puolia itsestään. Itse kyllä alunperin kallistuin enemmän jälkimmäisen joukkion kannalle, sillä Hako no Niwalla on kuitenkin yllättävän paljon tarjottavaa Mitsudan muihin töihin tutustuneille. Levy ei suinkaan ole täydellinen soundtrack peliin (jonka nimi on Rakugaki Kingdom 2 - Battle of the Devil’s Castle, kun en sitä aiemmin maininnut), vaan jonkinlainen valikoima sen kappaleista.

Pinnallisesti katsoen ja kuunnellenkin levy sisältää lähinnä lapsellista ja pirteää musiikkia. Se saattaa hiukan jopa karkottaa niitä, jotka pitävät Mitsudan tummasta tunnelmoinnista, jolla nyt tarkoitan lähinnä Xeno-sarjan osien musiikkia. Toisaalta levy taas palauttaa mieleen leikkisät mutta silti hiukan painostavasävyiset Yooko Kannon Napple Tale -pelin soundtrackit. Sanoisin Hako no Niwan olevan jonkinlainen välityö Mitsudan aiempien soundtrackien ja Hako no Niwaa myöhemmin seuranneen, ehkä jopa hieman yllättäneenkin, Moonlit Shadow'n välillä.

Mitsudan musiikki on aikuistunut ja rauhoittunut sitten edellisen sooloprojektin Xenosagan. Kappaleiden melodiat ovat Hako no Niwalla todella hillittyjä, ja sointukuviot ovat hiljalleen vaihtuneet Chrono-sarjan lapsellisista pidäkkeisistä kolmisoinnuista, joista ennen tunnistin kappaleen jos toisenkin olevan Mitsudan käsialaa, välillä melkein jatsimaisiin nelisointuihin ja muihin paksuihin äänimattoihin, joita puolestaan Masashi Hamauzu käyttää pianokappaleidensa lisäksi jopa orkestroiduissa kappaleissaan. Tästä seuraa molempien säveltäjien taitavissa käsissä paljon rikkaampia ja jopa useita päällekkäisiä tunnelmia, mikä lisää ainakin minun kohdallani levyn uudelleenkuunteluarvoa huimasti. Uusia asioita voi kappaleista huomata vielä lukemattomienkin kuuntelukertojen jälkeen.

Löpinät sikseen, Hako no Niwa siis tarjoaa Mitsudalta hieman rohkeampaa ja ehkä jollain tapaa vaikeampaa materiaalia ilkeästi naamioituna lapselliseen ulkoasuun. Kelttivaikutteita Mitsudan keskivaiheen askelilta pelimusiikin säveltäjänä löytyy kyllä vieläkin, muttei läheskään niin paljon kuin An Cinniùintilta tai Xenosagasta. Hako no Niwa alkaa Mitsudalta pirteästi kelttiläisten The Story Starts Heren ja Tale-Telling Birdin muodostamalla introlla. Scribblingsissa teema vaihtuu yhden kappaleen ajaksi yllättävästi jatsiksi puisten lyömäsoitinten ja klarinetin kujeilevalla duetolla. Mainitsemiani suoria Napple Tale -vaikutteita kuullaan jo Famished Colosseumissa, ja ne jatkuvat usean kappaleen ajan. Niihin sekoittuu kuitenkin hieman pienenpieniä sävytyksiä Chrono-sarjan kappaleista.

Pääosissa läpi levyn jatkavat puhaltimet, melodiset lyömäsoittimet, piano ja harmonikka, kuin hauskana yksityiskohtana kaikki käytettyjä soittimia sekä kansanmusiikissa että modernimmassa jatsissa. The Flowers Dance on tämän yhteensattuman kulmakiviä ollen ehkä hieman liiankin perinteinen jatsivalssi rhodes-syntikkasooloineen Dimitri Shostakovitshin teoksia mukaillen.

Hako no Niwa on täysin syntetisaattorilla toteutettu levy, mitä on vaikea kuvitella esimerkiksi akustiikaltaan pienessä kamarimusiikkisalissa nauhoitetulta hieman epävireiseltä pianolta kuulostavan The Selfish Girlin kohdalla. Paikoin kuusijakoinen kappale A Boy's Tiny Hope, Tiny Breath taas tuo tuulahduksen Mitsudan mieltymyksistä kansanmusiikkiin ja rytmittömiltä kuulostaviin kappaleisiin. Tower of Sandissakin on ovelasti piilotettu kaksi hieman eri tahtilajia päällekkäin.

Levyn puolivälissä kappaleet alkavat muodostaa hieman levottomampaa ilmapiiriä alati kiihtyvällä rytmillä. Revolving Disciin mennessä saavutaan jo jonkinlaiseen jännitetilanteeseen kappaleiden ollessa jo varsin reippaita, maanläheisiä ralleja. A Worthy Opponent's Trap ja The Final Battle muodostavat kai musiikillisesti pelin temaattisen kliimaksin ja tekevätkin sen Mitsudalta ehkä hieman liiankin odotettuun tyyliin. Kappaleet eivät suoranaisesti poikkea esimerkiksi Chrono Crossin taistelumusiikista mutta kuulostavatpa hieman erikoisen lyömäsoitinpohjaisen kokoonpanonsa ansiosta sentään edes jonkin verran uusilta.

Aivan loppu on Hako no Niwassa sentään jotain uutta. Se ei ole avoimen iloinen tai haikea kuten pelien loput yleensä vaan yhtä kujeileva kuin koko muukin levy. A Small Friendship ja Garden in a Box ovat tyylillisesti oiva parivaljakko lopettamaan niin monesta paikasta vaikutteita ottaneen levyn, jota kuunnellessa ja varsinkin arvostellessa on turhan pakko vertailla sitä esikuviinsa sekä Mitsudan säveltäjänuran juuriin. Garden in a Box on suorastaan nyökkäys Masashi Hamauzun suuntaan sen melodian vuoksi, joka on melkein nuotilleen sama kuin SaGa Frontier II Original Soundtrackin pääteemassa, jota voi kuulla vaikka kyseisen levyn ihka ensimmäisessä kappaleessa Vorspiel (ja todella monessa muussakin sillä levyllä). Oli toisaalta mukava miettiä, missä olen kuullut tuon melodian aiemmin, sillä sen hoksaamiseen meni hiukan aikaa.

Hako no Niwa on Mitsudan oma pieni lelulaatikko, jossa hän on vapaasti leikkinyt tyylillään, vaikutteilla ja kahden toisistaan ei ehkä kuitenkaan niin kovin paljon poikkeavan musiikillisen tyylilajin kanssa. Levyn pariin on mukava palata kerta toisensa jälkeen, sillä minua se ei ainakaan ole yhdelläkään kerroista pettänyt. Hako no Niwa on hyvä ostos yleensä Mitsudan musiikista tai arvostelun mukana olevista näytteistä pitäville, sillä se ei ainakaan minun mielestäni petä kumpaakaan joukkiota. Materiaali on kokonaisuutena yhtenäistä ja musiikki mitsudamaista mutta hieman uudella otteella. Ainoa, mikä saattaa levyn hankintaa uutena (lyhyellä harkinta-ajalla) haitata, on suolaisehko hinta.